Kello lähenee jo viittä aamuyöllä, mutta bileet kattoterassilla Pakistanin pääkaupungin Islamabadin sydämessä jatkuvat.
Musiikki hiljenee vain hetkeksi, kun aamurukouskutsu kajahtaa ilmoille. Kimalteleviin juhlavaatteisiin pukeutuneet nuoret naiset tanssivat miesten kanssa suosikkiartisti Drakentahtiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
He ovat päätyneet jo toisille jatkoille edellispäivän juhlien jäljiltä. Alkoholia on nautittu pitkin yötä, ja suurin osa vieraista alkaa nukahdella tuoleihin.
Sisällä pieni porukka on kerääntynyt lohduttamaan 17-vuotiasta tyttöä, joka nieleskelee kyyneleitään sohvalla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
"Minun ei olisi pitänyt tulla tänne", hän sanoo.
Tyttö on lähtenyt kaverinsa suostuttelemana ensimmäistä kertaa bileisiin salaa vanhemmiltaan. Kuten muutkaan täällä, hän ei halua kertoa nimeään. Vaikka alkoholin juominen on yleistä, se on Pakistanissa edelleen tabu, josta ei puhuta julkisesti.
Nämäkin bileet on järjestetty yksityiskodissa. Baarit ja klubit katosivat Pakistanista 1970-luvun jälkeen, jolloin alkoholin ostaminen ja nauttiminen kiellettiin muslimeilta. Tästä syystä juhlinta on keskittynyt täysin ihmisten koteihin, ja jotkut ovat jopa muuttaneet kellarinsa baaritiloiksi. Parhaimpiin niistä on rakennettu dj-kopit.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Kotibaareille on tilausta.
Pakistanin pieni mutta näkyvä yläluokka on ajatusmaailmaltaan liberaali ja lähes yhtä kaukana muun maan arkipäivästä kuin kuka tahansa länsimaalainen. Maan suurimmassa kaupungissa Karachissa heille on jopa oma lempinimi, burgerit, viitaten nuorten länsimaalaistuneeseen elämäntapaan.
He pukeutuvat muodikkaisiin länsimaalaisiin merkkivaatteisiin, heillä on viimeisin iPhone ja he puhuvat maan toista virallista kieltä englantia toisena äidinkielenään. He juovat alkoholia, bilettävät ja deittailevat. Silti perinteet eivät ole täysin kadonneet heidän elämästään - perheen vaikutus on vielä suuri, ja tausta määrittelee pitkälti sen, miten vapaata elämää pystyy viettämään, erityisesti nuorena naisena.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Biletyksestä on tullut monelle nuorelle elämäntapa, sillä paljon muuta tekemistä kaupungeissa ei aina ole.
Juhlimisen lisäksi tylsistynyt nuoriso notkuu kahviloissa. Kuten Alina Mohsin, 26-vuotias arkkitehti. Hän istuu kalliisiin merkkivaatteisiin pukeutuneiden kavereidensa kanssa kahvilassa Pakistanin toiseksi suurimman kaupungin Lahoren trendikkäällä ostosalueella.
Mohsinin perhe on hyvin vapaamielinen.
"Bileitä on joka viikonloppu. Voit valita, mihin niistä haluat mennä, tai siirtyä yksistä bileistä toisiin samana iltana", Mohsin sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
"Käyn usein bileissä. Täällä ei ole yhtään sellaista kuin Pakistanista kuvitellaan."
Alkoholia on helposti saatavilla pimeiltä markkinoilta tai esimerkiksi kristittyjen kontaktien kautta. Kristityt saavat ostaa maan ainoan panimon Murree Breweryn tuotteita. Alkoholin hallussapidosta ei yleensä tule vakavia seurauksia, ja siitä selviää helposti pienellä lahjuksella.
Bileissä alkoholin avittamana syntyy myös lyhyempiä ja pidempiä parisuhteita. Mutta deittailua tapahtuu myös päiväsaikaan selvin päin.
Mohsinin suosimalla alueella Lahoren Gulbergissä on trendikkäiden kahviloiden suma, josta voi löytää eliittinuorisoa harva se päivä. Jotkut heistä ovat vain tappamassa aikaa, toiset selkeästi treffeillä. Vaikka suurin osa avioliitoista Pakistanissa on järjestettyjä, yhä useampi päätyy valitsemaan elämänkumppaninsa itse.
"Tapasin pojan [opiskellessani], ja meillä oli todella hyvä suhde, mutta se ei päättynyt hyvin. Monet kaverini ovat tavanneet yliopistolla jonkun, ja he ovat päätyneet naimisiin. Se on hyvin helppoa eikä se ole ongelma enää", Mohsin sanoo.
"Se on hassua", hän jatkaa. "Aluksi annetaan käsitys, että järjestetty avioliitto tulee tapahtumaan. Mutta nykyään vanhemmat kysyvät, että onko joku, jonka kanssa haluaisit mennä naimisiin vai teemmekö me jotain asian eteen."
Myös Umair Khan, 18, ja hänen luokkatoverinsa Sayed Munir, 18, ovat tulleet viettämään perjantai-iltapäivää yhteen Gulbergin kahviloista. He opiskelevat yhdessä Lahoren parhaista lukioista.
Heidän mielestään yläluokan keskuudessa rakkausavioliitot ovat yleistyneet runsaasti. He uskovat, että tähän on vaikuttanut länsimaisen kulttuurin leviäminen elokuvien ja tv-sarjojen kautta.
"Ihmiset ovat [nykyään] tietoisempia asioista", Khan sanoo.
Kumman vaihtoehdon puolelle he sitten itse kallistuisivat?
"Minä valitsen ehdottomasti rakkausavioliiton", Khan sanoo.
"Tämän yhden ihmisen kanssa täytyy pysyä koko elämä, joten on parempi päättää itse."
Kaveri Munir ei ole aivan yhtä varma.
"Se riippuu, oikeastaan", Munir sanoo. "Olisin valmis molempiin."
Munirin mukaan hänen vanhempiaan ei kuitenkaan haittaisi, jos hän haluaisi itse valita puolisonsa, mutta tiettyjen rajojen puitteissa. Kaikkea vanhemmat eivät välttämättä hyväksyisi.
Kuten muuallakin maailmassa, pakistanilaiset löytävät kumppaninsa koulussa, työpaikoilla ja yhteisten tuttujen kautta - ellei avioliittoa ole järjestetty.
Deittisovellus Tinderiäkin käytetään, mutta sitä ei pidetä kovin hyvänä välineenä tavata vakavaa seurustelukumppania.
PR-toimistossa työskentelevä Anam Manzoor, 28, kertoo löytäneensä rakkauden työpaikalta. Tätä ennen hänen perheensä oli yrittänyt järjestää hänelle liittoa moneen otteeseen, mutta kaikki yritykset kaatuivat.
"Joko perheet eivät tulleet toimeen keskenään tai sitten minä ja sulhasehdokas emme päässeet yhteisymmärrykseen", Manzoor kertoo.
Enää Manzoor ei perheensä painostukseen taipuisi.
Hän on yrittänyt suostutella perhettään, että saisi mennä naimisiin uuden rakkaansa kanssa. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut kastijärjestelmä: mies on eri kastia kuin Manzoor.
Kastijärjestelmä kuuluu hindulaisuuteen mutta vaikuttaa vieläkin Intiasta vuonna 1947 erotetussa islaminuskoisessa Pakistanissa.
Myös Manzoorin miesystävä on epäileväinen tästä syystä. "Toivon, että [häät] ovat ensi vuonna", Manzoor kuitenkin sanoo toiveikkaana.
Pakistanissa perheillä on paitsi kulttuuristen myös taloudellisten syiden takia paljon vaikutusvaltaa nuorten valintoihin. Nuoret aikuiset asuvat perheidensä kanssa.
Joskus suvun painostus järjestettyyn avioliittoon voi johtaa myös lieveilmiöihin, kuten avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin.
"Jos asut vanhempiesi talossa, he maksavat laskut. Sinulla ei ole varaa perua häitä", Manzoor sanoo.
"Vaikka tapailisitkin jotakuta itse valitsemaasi, et koskaan ottaisi askelta [vanhempien tahtoa vastaan]."
Missä nuoret parit sitten tapailevat Pakistanin kaltaisessa konservatiivisessa maassa?
Yleisiä treffipaikkoja ovat kahvilat. Joskus nuoret saattavat viedä treffikumppaninsa elokuviin tai ravintolaan - aivan kuin lännessä. Kotiin deittejä ei yleensä voi viedä, vaikka tässäkin on poikkeuksia riippuen perheen ajatusmaailmasta.
Yksityisen tilan puute on suurimmalle osalle todellinen ongelma, minkä vuoksi tapaamispaikkoja joudutaan miettimään tarkkaan ja vanhemmille joudutaan valehtelemaan.
Vaikutusta on jopa kaupungilla. Pääkaupungissa Islamabadissa on vain runsaat miljoona ihmistä, joten deittailukaupunkina se on paljon ahtaampi ja rajoitetumpi kuin 11 miljoonan asukkaan Lahore.
"Emme toisi treffikumppaneita esimerkiksi tänne", sanoo Aleeza, 20, joka pelaa pelaa Cards Against Humanity -korttipeliä eräässä Islamabadin kahvilassa ystäviensä kanssa.
Jos Aleeza nähtäisiin treffeillä julkisella paikalla, se johtaisi heti juoruihin.
"Islamabad on hyvin pieni kaupunki, jossa kaikki tuntevat toisensa ja kaikilla on paljon yhteisiä kavereita."
Poliisi saattaa myös ajoittain häiritä yhdessä liikkuvia nuoria pareja ja vaatia nähdä heiltä avioliittotodistusta.
Tämä ei kuitenkaan nuoria pysäytä. Tuttujen nurkista, taksin takapenkiltä tai puistojen kulmista voi löytää yksityisyyttä.
Kellon lähestyessä kuutta kahvilan ulkoterassi alkaa täyttyä pariskunnista, miesporukoista ja nuorisosta. He istuvat täällä myöhään yöhön saakka. Aleeza ja hänen ystävänsä sen sijaan lähtevät valmistautumaan illan bileisiin ja suuntaavat pian Islamabadin yöhön.
Jollain terassilla kaupungin kattojen yllä tanssitaan taas tänä yönä viimeisimpien hittien tahtiin - ja ehkä jopa rakastutaan.