Trendikkäästi pukeutunut, polkkatukkainen nuori nainen kävelee itsevarmasti toimistorakennuksen portista ulos Kabulissa ja sanoo kädestä päivää. Hän on Fatana Hassanzada, 23, Afganistanin ensimmäisen naistenlehden Gelaran perustaja ja päätoimittaja.
Toukokuussa aloittanut Gelara (kurdin kielen sanasta "silmäterä") ei ole tavallinen muotilehti tyyli- ja laihdutusvinkkeineen. Lehdessä käsitellään myös vanhoillisen afgaaniyhteiskunnan standardeilla uskaliaita aiheita, kuten Tinder-deittailua, aborttia ja ehkäisypillereitä.
Ajatus omasta lehdestä lähti Kabulin yliopiston kirjakerhosta. Nuoret opiskelijat olivat kyllästyneet tyyliin, jolla naisista kirjoitettiin Afganistanin miesvaltaisessa mediassa.
"Me päätimme tehdä jotain erilaista: puhua elämän positiivisista puolista ja sanoa, että te olette kauniita, teillä voi olla positiivinen rooli Afganistanissa eikä elämänne ole aina pimeyttä. Voitte loistaa yhteiskunnassanne ja tehdä jotain hyödyllistä", Hassanzada sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
Jihadistijärjestö Talebanin vallan aikaan vuosina 1996-2001 naiset oli täysin eristetty julkisesta elämästä. Television katselu, musiikki ja elokuvat olivat ankarasti kiellettyjä.
Tämä oli monelle naiselle suuri muutos aiempaan. Ennen Talebania naiset olivat olleet aktiivinen osa yhteiskuntaa. Kabulin kommunistivallan aikana 1970- ja 80-luvulla pukeutumistyyli oli suurimmissa kaupungeissa vapaa minihameista lähtien.
Vaikka Afganistan on pyristellyt irti Talebanin valtajakson vaikutuksista, minihameita ei vieläkään näy Kabulin kaduilla. Ulkona naiset peittävät hiuksensa huiveilla, mutta tunikoiden ja paitojen helmat ovat alkaneet varovasti lyhentyä.
YK:n tasa-arvojärjestön mukaan Afganistanin naiset kohtaavat edelleen jatkuvaa syrjintää ja väkivaltaa ja heidän mahdollisuutensa opiskeluun ja työntekoon on rajoittunut. Työvoimasta vain noin viidesosa on naisia. Työmarkkinoille pääsyä vaikeutta muun muassa lukutaidon puute: vain 17 prosenttia naisista osaa lukea.
Naiset palasivat Talebanin jälkeen työskentelemään Afganistanin miesvaltaiseen mediaan, mutta vuosi 2017 on selvästi ollut naisten voittokulkua.
Gelaran lisäksi maassa on tänä vuonna aloittanut myös ensimmäinen täysin naisille suunnattu tv-kanava, Zan TV, jonka nimi on darin kieltä ja tarkoittaa naisten tv:tä.
Mehria Afzali, 25, on työskennellyt Zan TV:n tuottajana ja juontajana kolme kuukautta.
"Haluan olla ääni afgaaninaisille. Naisten on todella vaikea olla toimittajia tämän yhteiskunnan, turvallisuustilanteen ja miesten kielteisten mielipiteiden takia. He eivät ole valmiita näkemään naisia tv:ssä näin, ilman hijabia", Afzali sanoo.
Vaikka valtaosa Zan TV:n henkilökunnasta on naisia, kanavan omistaa mies, Hamid Samar. Hän uskoo, että naiset tarvitsevat oman kanavan, joka ajaa heidän asioitaan.
"Tämä on Afganistanin ensimmäinen kanava, joka käsittelee naisten kykyjä", Samar sanoo. Kanavalla näytetään muun muassa ohjelmia naisista työelämässä, esimerkiksi Afganistanin armeijassa.
Vaikka positiivisen näkökulman painottaminen on tärkeää Zan TV:lle ja Gelaralle, kumpikin pitää tärkeänä myös tiedon levittämistä ja vaikeiden asioiden käsittelemistä.
"Meillä on ohjelma johon naiset soittavat kaikista 34 maakunnasta. He kertovat ongelmistaan, esimerkiksi raiskaustapauksista", Samar sanoo.
Kaikki Zan TV:n juontajat ja toimittajat ovat naisia, mikä rohkaisee katsojia jakamaan vaikeita kokemuksiaan julkisesti, vaikkakin nimettömästi.
Kun Gelara kirjoitti abortista, he eivät kuitenkaan onnistuneet saamaan ketään afgaaninaista kertomaan tarinaansa. Abortti on maassa vaiettu aihe ja lisäksi laiton paitsi niissä tapauksissa, joissa äidin henki on uhattuna. Tämän vuoksi Gelarassa päädyttiin kääntämään dariksi amerikkalaisen naisen kertomus.
"Halusimme kertoa afgaaninaisille, että olette itsenäisiä ja teillä on oikeus päättää, kuinka monta lasta hankitte", Hassanzada sanoo.
Deittailusovellus Tinderistä kirjoittaminen ei ollut myöskään helppoa. Hassanzadan mukaan artikkelin tarkoituksena oli näyttää, että Tinderiä voi myös käyttää ystävien etsimiseen, vaikka sovellus onkin kielletty Afganistanissa.
"Afganistanissa on perheitä, jotka eivät anna tyttäriensä käyttää edes Facebookia, joten naiset kirjautuvat sinne eri nimillä ja kuvilla."
Aiheet eivät ole kuitenkaan saaneet kaikilta hyvää vastaanottoa.
"Minua on uhattu puhelimen, Facebookin ja viestien välityksellä. He väittivät, että työni on islaminvastaista", Hassanzada kertoo.
Uhkaukset ja vastalauseet tulivat enimmäkseen miehiltä.
Naiset sitä vastoin ovat soittaneet jopa äärimmäisen vanhoillisilta alueilta Kandaharista, Paktiasta ja Jalalabadista ja pyytäneet, että lehteä lähetettäisiin sinne, Hassanzada sanoo.
Samarin Zan TV:llä on ollut samanlaisia kokemuksia. "Olemme saaneet paljon hyvää palautetta naisilta mutta samaan aikaan uhkauksia miehiltä."
Jotkut kehottivat jopa jihadiin kanavaa vastaan.
"Meidän pitää ottaa haasteet vastaan ja jatkaa naisten oikeuksien puolustamista", Samar sanoo.
Muutos Afganistanissa vaatii aikaa, mutta Gelaran ja Zan TV:n saavuttama suosio kertoo, että ainakin osa yhteiskunnasta on valmis siihen.