Afganistanin pääkaupungin Kabulin länsilaidalla on pitkä tie, joka johtaa surullisenkuuluisan Darulaman-palatsin raunioiden luo.
Noin puolivälissä vilkasliikenteistä tietä on pieni katu, joka kääntyy sille talolle, josta suomalainen Operation Mercylle työskennellyt avustustyöntekijä siepattiin lauantai-iltana.
Suomalaisen saksalainen kollega tapettiin, kuten myös järjestölle työskennellyt vartija.
Jos ei tietäisi, mitä alueella on tapahtunut, ei välttämättä huomaisi minkään olevan vialla. Koulusta palaavat lapset juoksentelevat ympäriinsä koulupuvuissaan ja leikkivät keskenään hiekkatiellä. Vain talon edessä afgaanimatolla rynnäkkökiväärien kanssa istuvat kaksi poliisia viittaavat edellisyön tapahtumiin. Poliiseja on kielletty puhumasta medialle.
Talon edessä ei ole korkeita betonimuureja tai raskaita puomeja hyökkäyksen varalta. Täällä on selvästi pidetty matalaa profiilia, toisin kuin monen muun kansainvälisen järjestön toimistoilla tai asuintaloissa. Nyt sisällä ei enää ole ketään - poliisi on evakuoinut henkilökunnan.
Aluetta pidetään yleisesti turvallisena, sillä siellä asuu monia poliitikkoja. Muun muassa Venäjän lähetystö on kivenheiton päässä.
Afganistanin sisäministeriön tiedottajan Najib Daneshin mukaan hyökkääjät olivat ensin tappaneet vartijan ja menneet sitten sisään huoneeseen toisessa kerroksessa, jossa naiset nukkuivat. Kukaan naapureista ei ollut kuullut laukauksia lauantai-iltana.
Daneshin mukaan kaikki käytettävissä olevat poliisit ja turvajoukot ovat sieppaajien perässä.
"Kun tulin aamulla töihin, kuulin, että täältä oli siepattu ulkomaalainen ja toinen oli tapettu", kulman takana pientä kauppaa pitävä Ali Majid, 35, sanoo.
"Heidän henkivartijan kaula oli katkaistu. Ystäväni, joka asuu heidän naapurissaan, kertoi tämän minulle."
Majid näki suomalaisen naisen ja tämän saksalaisen kollegan usein alueella. "He menivät tästä aina ohi töihin. He käyttivät joskus normaaleja takseja, joskus he kävelivät."
"He olivat hyviä ihmisiä."
Suurin osa järjestöistä ei anna henkilökuntansa enää kävellä Kabulissa sieppausten pelossa. Paikallisten taksien käyttäminen on myös useimmissa järjestöissä kielletty, ja panssaroitujen autojen käytöstä on tullut yleisempää.
Suomen ulkoministeriön mukaan turvallisuustilanne Afganistanissa on kriittinen tai heikko, ja samaa sanovat myös maassa työskentelevät suomalaiset.
Kabulissa kymmenen vuoden ajan vierailleen Naistoimittajat ry:n Afganistanin koordinaattorin Eeva Koskisen mukaan turvallisuustilanne Kabulissa on romahtanut ulkomaalaisten joukkojen aloitettua vetäytymisen vuonna 2014.
"Tämä kaikki on tarkoittanut meidän toiminnassamme turvallisuusohjeiden kiristymistä ja esimerkiksi ulkona liikkumisen minimointia", Koskinen sanoo.
Suomalaisella ja saksalaisella naisella oli kuitenkin hyvä maine naapurustossaan.
"He olivat hyviä ihmisiä", talon lähellä asuva kotiäiti Samira, 39, sanoo.
"He osasivat daria. Juttelin yhden heistä kanssa viime vuonna. Hän kertoi minulle, että hänen miehensä oli myös täällä ja että he rakastivat Afganistania. Ihmettelin, miksi he olivat tulleet tänne tässä turvallisuustilanteessa."
"Heistä ei tiedetty täällä paljon", Suleiman Ahmadzai, 19, sanoo. Hän näki naiset usein iltaisin tulossa töistä, mutta ei koskaan puhunut heidän kanssaan. Ahmadzain mukaan ulkomaalaisista ei kuitenkaan missään nimessä puhuttu pahaa.
Talon lähellä työskentelevä taksikuski Amanullah, 48, piti myös naisia hyvinä ihmisinä. "En tiedä, miksi tämä tapahtui", hän sanoo. "Olen miettinyt heitä keskipäivästä saakka. Miten näin on voinut tapahtua?"