Kabul. Hallintovirkailija Mohammad Shafi, 37, oli lähdössä kotiin työpaikaltaan Afganistanin korkeimmasta oikeudesta. Yleensä hän viipyi tahallaan yli työajan, koska tiesi, että terroristit saattavat iskeä iltapäiväruuhkassa. Mutta helmikuisena tiistaina hänellä oli kiire kotiin perheensä luo.
Työpaikan pihalla odotti terroristijärjestö Isisin itsemurhapommittaja, joka räjäytti itsensä aivan Shafin lähellä. Iskussa kuoli 21 ihmistä ja haavoittui 41. Shafi sai pommin sirpaleista vammoja eri puolelle vartaloaan.
"Kaikki me tiesimme, että sinne iskettäisiin", Shafi kertoo sairaalavuoteelta.
"Mitä hyötyä olisi vaihtaa työpaikkaa? Eilen iskettiin sinne, huomenna jonnekin muualle."
Hyökkäys Afganistanin korkeimpaan oikeuteen oli jo toinen vakava terroristi-isku Kabulissa kuukauden sisällä.
Tammikuussa itsemurhapommittaja tappoi 30 ihmistä Afganistanin parlamenttitalon läheisyydessä. Isojen iskujen lisäksi oli suuri joukko pieniä. Afganistanin pääkaupungin Kabulin turvallisuustilanne on nyt huonoin vuosiin.
Väkivallan kierteeseen on monia syitä. Vuonna 2014 kansainväliset joukot aloittivat vetäytymisen Afganistanista.
Afganistanin oma armeija ei ole pystynyt takaamaan turvallisuutta, ja paikallinen jihadistiverkosto Taleban on vallannut takaisin alueitaan. Sen hallussa on eniten alueita sitten 2001.
Myös Isis on levittänyt toimintaansa Afganistaniin. Molemmat terroristijärjestöt iskevät nyt siviilejä, hallitusta ja kansainvälisiä kohteita vastaan. Viime vuonna Kabulissa kuoli ennätysmäärä siviilejä, kertoi YK:n Afganistanin avustusoperaation UNAMA:n ihmisoikeusosaston johtaja Danielle Bell tiedotustilaisuudessa helmikuussa.
Uhrien lukumäärä nousi 68 prosenttia vuodesta 2015. Edes Helmandin ja Kandaharin maakunnat eivät yltäneet samaan, vaikka vuosi oli ennätyksellisen verinen koko maassa, Bell sanoi.
Kabulissa on säännöllisesti tuhoisia terrori-iskuja, joiden kohteina ovat olleet rauhanomaiset mielenosoitukset, yliopistot, shiiamoskeijat sekä hallituksen kohteet. Pienempiä iskuja, esimerkiksi poliisiautoihin kiinnitettyjä pommeja, on joskus jopa viikoittain.
"Tilanne on huonontunut tasaisesti sitten vuoden 2005. Alussa ongelmat olivat hyvin kaukaisilla alueilla, mutta Taleban tuli takaisin", Afghanistan Analysts Networkin vanhempi analyytikko Thomas Ruttig Kabulista sanoo.
Ruttingin mielestä hallituksella ei ole kunnon otetta pääkaupungista eikä kansainvälinen yhteisö onnistunut tarttumaan Talebanin syrjäyttämisen jälkeisiin alkuvuosien mahdollisuuksiin rauhan saavuttamiseksi.
Afganistan ei enää julkaise virallisia tilastoja terrori-iskujen määrästä.
"Hallitus ei halua myöntää, kuinka räjähdysherkkä tilanne on. Samalla tilastot paljastaisivat, miten ongelmallista turvapaikanhakijoiden palauttaminen Euroopasta on", Ruttig sanoo.
Jotkut entiset turvapaikanhakijat ovat päätyneet iskujen uhreiksi.
Firdaus Muradi, 22, palautettiin Norjasta Afganistaniin huhtikuussa 2016 kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.
Vain kolme kuukautta myöhemmin hän ja hänen serkkunsa Khan Mohammad Hamidi, 24, haavoittuvat yhdessä Kabulin pahimmista itsemurhaiskuista keskellä mielenosoitusta Dehmazang-aukiolla. Hamidi oli palannut vapaaehtoisesti Kreikasta, sillä reitti pohjoiseen oli suljettu. Hän joutui viettämään kolme kuukautta sairaalassa.
"Nyt kadun päätöstäni tulla takaisin", Hamidi sanoo. "Minua pelottaa täällä."
Serkukset kuuluvat syrjittyyn shiialaiseen hazara-vähemmistöön, kuten valtaosa muistakin Dehmazang-aukion uhreista.
Isku käynnisti täysin uuden trendin Kabulissa: Isis ilmoitti ensi kertaa tehneensä pommi-iskun pääkaupungissa. Se uhkasi jatkaa väkivaltaa shiioja kohtaan, joita äärisunnilaiset terroristit pitävät vääräuskoisina.
Uhkaukset kävivät toteen: lokakuussa Isiksen terroristi hyökkäsi Kabulissa shiiamoskeijaan ja ampui 14 ihmistä kuoliaaksi. Marraskuussa itsemurhaisku toiseen shiiamoskeijaan tappoi 32 ja haavoitti ainakin 50 ihmistä, joista suurin osa oli lapsia.
"Isiksen Afganistanin-siipi yrittää nyt provosoida konfliktia shiiojen ja sunnien välille", Ruttig selittää. Eniten Kabulissa pelätään silti yhä Talebania.
"Nyt julkinen valta vetäytyy barrikadien taakse, lähetystöt ja avustusjärjestöt eivät päästä työntekijöitään enää ulos ja joka puolella näkyy räjähdyksiä vastaan pystytettyjä betonimuureja", Ruttig kuvailee.
"Tilanne on yksinkertaisesti liian hankala [Afganistanin turvallisuusjoukoille]. Hyökkäysten tiheys on liian suuri."
Sairaalassa hallintovirkailija Shafi pohtii tulevaisuuttaan Kabulissa. Hän on yrittänyt hakea viisumia länteen, toistaiseksi turhaan. Laiton matkanteko taas olisi erittäin riskialtista.
"Mihin hyvänsä menen tässä maassa, räjähdyksiä tulee tapahtumaan. Haluaisin lähteä täältä, mutta en voi."