Letka jongleeraavia afgaanityttöjä värikkäissä huiveissa lähestyy syvänsinisten järvien rantaa Keski-Afganistanissa Bamiyanin maakunnassa sijaitsevassa Band-e-Amirin luonnonpuistossa. Järviä ihastelemaan tulleet perheet kääntyvät tuijottamaan epätavallista näkyä, nuoret pojat lopettavat joutsenten muotoisten polkuveneiden polkemisen. Tytöt heittelevät jongleerauspalloja vikkelästi korkealle ilmaan, eikä kukaan pudota palloa.
Bamiyanissa toimiva sirkus on monelle lapselle, kuten 12-vuotiaalle Faiza Mohammadille, se on ainoa mahdollisuus harrastamiseen. Suurimman osa vapaa-ajastastaan hän kutoo mattoja sisarustensa kanssa. Perheen koti on yhdessä Afganistanin köyhimmistä ja syrjäisimmistä maakunnista.
Kaksi tanskalaista perusti Afganistanin lastensirkuksen Kabulissa vuonna 2002. Bamiyanin Afghan Educational Children's Circus on osa sitä.
"Näin yhden sirkuksen esityksistä ja pidin siitä todella paljon. Päätin liittyä itsekin", Faiza sanoo värikkäitä jongleerauspalloja hypistellen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
Faiza on käynyt sirkuksessa jo kaksi vuotta. Hän käy harjoittelemassa temppuja noin kerran viikossa aamupäivällä ennen kuin menee kouluun. Tänään hän on päässyt matkustamaan Bamiyanin kaupungista sirkuksen kanssa Band-e-Amirin suurimman järven rannalle.
"Meillä on kolme festivaalia vuodessa. Tarkoituksemme on viihdyttää lapsia syrjäisillä alueilla ja [tällä kertaa] myös kertoa poliosta ja huumeiden vastaisesta työstä", Asadullah Khaksar sanoo. Hän on johtanut sirkusta Bamiyanissa vuodesta 2009.
Sirkusta käytetään myös paikallisten kouluttamiseen ja tiedon jakamiseen.
Bamiyanin sirkukseen kuuluu noin 350 lasta, joista 280 - siis suurin osa - on tyttöjä.
Tämä on saavutus jopa suhteellisen liberaalissa Bamiyanissa, sillä Afganistanissa suurimman osan tytöistä ja naisista elämä rajoittuu vielä 16 vuotta ääri-islamistisen Taleban-hallinnon jälkeen pitkälti neljän seinän sisään.
Tytöt ja naiset eivät saaneet opiskella Talebanin vallan alla vuosina 1995-2001. Tyttöjen palaamista kouluun vuoden 2001 jälkeen onkin pidetty yhtenä kansainvälisen yhteisön suurimmista saavutuksista, mutta ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin lokakuussa julkaiseman raportin mukaan koulussa käyvien tyttöjen määrä on laskussa. Vain kolmannes Afganistanin tytöistä on koulussa.
"Perheeni on iloinen siitä, että käyn sirkuksessa. He pitävät siitä, että sirkus myös kouluttaa", Faiza sanoo.
"Sirkuksella on talvikurssi. Opettelemme siellä matematiikkaa, englantia ja muita kouluaineita."
Faizan perheessä on äiti, isä, neljä veljeä ja kolme siskoa. He asuvat laaksossa noin 15 minuuttia Bamiyanin keskustasta.
Faiza unelmoi lääkärin ammatista, mutta tällä hetkellä edes peruskoulun suorittaminen on hänelle vaikeaa.
"Haluan auttaa perhettäni, jotta [sisarukseni] voisivat opiskella kunnolla. Nyt se ei ole meille mahdollista, sillä joudumme kutomaan mattoja aamupäivisin ennen koulua. Meidän rahatilanteemme ei ole kovin hyvä."
Lapsityö on Afganistanissa laitonta, mutta yleistä. Lakia valvotaan huonosti. Taloudelliset syyt ajavat köyhät perheet usein työllistämään lapsiaan koulutuksen kustannuksella. Näin on myös Faizan perheessä: koulu ja sirkus jäävät usein välistä, sillä perheen on ansaittava rahaa ruokaan.
"Joskus voin mennä sirkukseen, joskus en", Faiza sanoo.
Faizan isä on keikkatyöläinen, jolla ei ole säännöllistä tulonlähdettä. Siksi kaikki sisarukset ovat samassa tilanteessa - myös pojat kutovat mattoja ja joutuvat usein jättämään koulun väliin.
Afganistanin turvallisuustilanne on huonontunut nopeasti, mutta Bamiyanin maakunta on yksi Afganistanin turvallisimmista. Suurimmat esteet tyttöjen koulunkäynnille ovat köyhyys ja kulttuuriset sukupuoliroolit. Faizan lukutaidottomat vanhemmat kuitenkin kannustavat lapsiaan käymään koulussa aina, kun siihen on mahdollisuus.
Faizan täytyy kutoa viikossa neliömetrin verran mattoa. Siitä hänen perheelleen maksetaan 4 000 afgaania, noin 51 euroa. Koulunkäyntiin liittyviin kuluihin, kuten kyniin, kirjoihin ja koulupukuun, Faiza saa rahaa matoista.
Sirkus sen sijaan on ilmaista.
Koulun ja mattojen kutomisen lisäksi Faizalle ei jää paljon vapaa-aikaa, eikä hän pysty leikkimään ikätovereidensa kanssa. Siksi sirkuksessa käyminen onkin hänelle niin tärkeää.
Faiza pitää sirkuksessa eniten esiintymisestä. "Esitämme näytelmiä ja teemme temppuja pallojen kanssa. Pojat tekevät akrobaattitemppuja, tytöt jongleeraavat."
Faiza ei kuitenkaan usko, että voi enää kauan jatkaa sirkuksessa käymistä. Perheen rahatilanne on kiristynyt.
"Mitä voimme tehdä? Meidän on pakko kutoa mattoja koska olemme köyhiä", Faiza huokaa.
Kaiuttimista alkaa kuulua nopeatempoista musiikkia. Lava on pystytetty, ja Faiza kiiruhtaa hakemaan jongleerauspallonsa. Pian hän esiintyy itsevarmana suuren yleisön edessä - kenties viimeistä kertaa.