Helsinki/Kabul
Suomesta lähti myöhään keskiviikkoiltana palautuslento Afganistaniin. Kabulin lentokentän viranomaiset vahvistavat, että lennolla oli yhdeksän Suomesta käännytettävää afgaanimiestä, ei lapsiperheitä.
Helsingin poliisin järjestämä palautuslento oli kolmastoista tänä vuonna. Lennoista viisi on nyt suuntautunut Afganistaniin.
Poikkeuksellista sen sijaan oli, että lento lähti ensimmäistä kertaa Lappeenrannasta - ei Helsinki-Vantaalta, kuten tähän mennessä on ollut poikkeuksetta tapana. Syynä on Helsinki-Vantaalle vakiintuneet mielenilmaukset, joissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia on poliisin mukaan vastustettu häiriöksi asti.
Asiasta kertoi ensin Etelä-Saimaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
"Tämä [mielenosoittaminen] alkaa olla siinä mittaluokassa, että se vaarantaa jo yleistä turvallisuutta ja järjestystä siinä määrin, että poliisin täytyi kartoittaa uusia keinoja palautuksille. Halusimme turvata normaalin matkustaja- ja lentoliikenteen", sanoo ylikomisario Liisa Lintuluoto Helsingin poliisista.
Itä-Uudenmaan poliisin apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen sanoo, että mielenosoituksiin osallistuu tyypillisesti noin 50 ihmistä. Mielenosoittajia on kokoontunut sekä lentoasemarakennukseen että sen edustalle. Huhtikuussa jopa yli 200 ihmistä kokoontui vastustamaan palautuslentoa. Tuolloin keskustelu palautuslennoista nousi julkisuuteen, vaikka niitä oli tehty jo pitkään.
Huhtikuusta alkaen poliisi on kirjannut lentoaseman mielenilmauksista neljä rikosilmoitusta, joissa nimikkeinä ovat olleet kunnianloukkaus, niskoittelu poliisia vastaan, liikenteen häirintä, julkisrauhan rikkominen ja vahingonteko.
"Lentämisen ja kaiken siihen liittyvän pitää toimia turvallisesti. Siihen yhtälöön on hankala liittää mielenilmauksia. Toki mielenilmauksia saa pitää, mutta haluamme määrittää missä - tästä meillä on ollut erimielisyyksiä, että miten tämä perustuslaillinen oikeus täyttyisi", Karvonen sanoo ja vastaa, että poliisilla on mielenilmauksen järjestäjiin "asiallinen keskusteluyhteys".
Helsingin poliisin Lintuluoto ei halua kommentoida, oliko harkinnassa muitakin lentoasemia kuin Lappeenranta. Hän ei myöskään arvioi, lähteekö lentoja myös vastaisuudessa muualta kuin Helsinki-Vantaalta. Keskiviikkona lähtenyt lento sujui hänen mukaansa rauhallisesti ja kokemus oli onnistunut.
"Katsotaan tilanne kerrallaan."
HS tapasi poliisin Afganistaniin palauttamia miehiä Kabulin kansainvälisellä lentokentällä torstaiaamuna. Inayat Hussain, 20, vietti kaksi vuotta Uusikaarlepyyssä, kunnes hänet otettiin säilöön tiistaina.
"Poliisit eivät kohdelleet meitä hyvin lennolla. He tarttuivat joitakin meistä kauluksista", Hussain väittää. Hän ei myöskään oman kertomuksensa mukaan ole saanut ruokaa kahteen päivään.
Ylikomisario Lintuluoto kummeksuu väitteitä. Hänen mukaansa ruokaa on tarjottu lennolla.
"Jos henkilö on rauhallinen eikä yritä vastustaa poliisin toimintaa, ei meillä ole intressiä käyttää sen enempää voimakeinoja. Mutta ei siellä ketään nälässä pidetä, tämä on itsestään selvä asia."
Hussain on kotoisin Maidan Wardakin maakunnasta, joka on vaarallinen varsinkin shiialaiselle hazara-vähemmistölle, johon Hussainkin kuuluu.
"Taleban uhkaili minua", hän sanoo tarkentamatta kuitenkaan, millaisista uhkista oli kyse. Hussain ei tiedä, missä hänen perheenjäsenensä ovat. Hän kertoo yrittävänsä löytää heidät Maidan Wardakista.
Mohammad Ali Qurban, 23, puolestaan kertoo, että hänen turvapaikkaprosessinsa kesti Suomessa kaksi vuotta. Hän asui tänä aikana Lahdessa.
"Minua pyydettiin lähtemään maasta, joten menin Ranskaan. Olin siellä seitsemän, kahdeksan kuukautta."
Qurban palautettiin kuitenkin Ranskasta takaisin Suomeen ja näin hän päätyi palautuslennolle Afganistaniin. Hän kertoo vedonneensa henkilökohtaisiin uhkiin turvapaikkahakemuksessaan.
"Minun enoni tappoi isäni kun olin pieni. Lähdin perheeni kanssa Iraniin. Jos enoni saa tietää, että olen täällä, hän tulee varmasti perääni."
Qurban on hazara, kuten Hussain. Hänkin on kotoisin Maidan Wardakista. Nyt hän aikoo yöpyä Kabulissa yhden palautetuista luona, kunnes keksii, mitä tekee.
Kolmas HS:n haastattelema palautettu Jawed, 25, oli tullut Suomeen Iranista, missä hän oli asunut pakolaisena lapsesta saakka. Hän halusi esiintyä vain etunimellään.
"Iranilaiset yrittivät pakottaa minua lähtemään Syyriaan taistelemaan sodassa", hän kertoo. Hän ei kuitenkaan suostunut tähän ja koki siksi olevansa vaarassa.
Iranin viranomaisten on raportoitu painostavan afgaanipakolaisia lähtemään Syyriaan taistelemaan Bashar al-Assadille myötämielisissä joukoissa. Monesti heille luvataan rahaa tai oleskelulupa, jota afgaanien on hankala saada Iranissa. Saksalaisen tv-kanava Deutsche Wellen mukaan he päätyvät usein tykinruoaksi sotaan ja palaavat Iraniin arkuissa.
Jawedilla ei oman kertomuksensa mukaan ole ketään Kabulissa, sillä hän on kotoisin Kunduzin kaupungista pohjoisesta. "Menen Kunduziin tätini luo. Minulla ei ole rahaa eikä mitään paikkaa, missä yöpyä Kabulissa", hän sanoo.
Käännytetyillä afgaaneilla on mahdollisuus viettää kaksi viikkoa siirtolaisuusjärjestö IOM:n vierastalossa Kabulissa, mutta tällä kertaa palautetut eivät näyttäneet olevan tietoisia tästä.
Jawedin kotikaupunki Kunduz on ollut äärimmäisen vaarallinen jo vuosia. Vuonna 2015 kaupunki joutui muutamaksi päiväksi Talebanin valtaan, mutta Afganistanin armeija sai sen vallattua takaisin. Sama oli toistua vuoden päästä. Taistelut ovat jatkuneet aivan kaupungin läheisyydessä, ja Taleban yrittää jatkuvasti vallata kaupunkia takaisin.
"En voi palata enää Iraniin, se on liian vaarallista", Jawed sanoo.
Hän heittää kassinsa selkäänsä ja lähtee kävelemään kohti lentokentän ulostuloa.
"Miten pääsen Kunduziin," hän kyselee ihmisiltä ja hyppää lopulta taksiin, suuntanaan luultavasti bussiterminaali.
Miten palautuslennolle joutuu ja mitä siellä tapahtuu? HS:n jutun aiheesta voit lukea täältä.
Täsmennys 7. syyskuuta kello 16.55: Jutussa sanottiin aiemmin, että afgaanimiehet olisi karkotettu. Täsmällisempi termi on, että afgaanimiehet on käännytetty eli poistettu maasta. Korjaus 8. syyskuuta kello 11.10: Asiasta kertoi ensin Etelä-Saimaa, ei Yle, kuten uutisessa ensin kerrottiin.