Pakistanin äärijärjestöjen on pelätty vahvistuvan Talibanin tultua valtaan naapurimaassa. Näin ei kuitenkaan välttämättä tule käymään, arvioi paikallinen asiantuntija. Hänen mukaansa on silti selvää, että Pakistanin äärijärjestöt tukevat aattellisesti Talibania.
Pakistanissa äärijärjestöt iloitsevat Talibanin voitosta
ISLAMABAD Pakistanin pääkaupungin Islamabadin keskustassa piikkilangan ja barrikadien takaa pilkistää valkoisen minareetin ja punertavan sävyiset seinät omaava moskeija. Porteille ei pääse ajamaan, lähistöllä partioi poliiseja ja kaikkia alueella asioivia tarkkaillaan.
Tämä on pahamaineinen Lal Masjid, eli Punainen moskeija, jonka ääriuskonnollisia johtajia ja oppilaita vastaan Pakistanin armeija teki hyökkäyksen vuonna 2007.
Viikon kestäneessä operaatiossa kuoli 154 ihmistä, ja silloin vielä lähistöllä toiminut Suomen lähetystökin joutui sulkemaan ovensa tulitaisteluiden vuoksi.
Punainen moskeija oli jo vuosia ollut ääriuskonnollisuuden pesäke Pakistanissa. Sen imaamit olivat yhteydessä al-Qaidaan ja Talibaniin, ja kun moskeijan yhteydessä toimivan naisten koulun Jamia Hafsan mustiin kaapuihin verhoutuneet oppilaat sieppasivat kiinalaisen kauneussalongin työntekijät, armeijan oli toimittava.
Verisen operaation jälkeen moskeijasta ja Jamia Hafsasta löydettiin automaattiaseita, sinkoja ja itsemurhaliivejä.
Vaikka imaami Abdul Aziz on ollut kotiarestissa, moskeija saa silti toimia tarkan valvonnan alaisuudessa. Perjantaisin tällä alueella on välillä nähty radikaalien uskonnollisten ryhmien mielenosoituksia.
Pari viikkoa sitten Talibanin otettua vallan naapurimaassa Afganistanissa, naisten uskonnollisen koulun katolla nähtiin liehumassa Talibanin valkoinen lippu. Viranomaiset kävivät kuitenkin nopeasti poistamassa sen.
Nyt täällä on hiljaista. Vain ajoittain joku tulee porteista ulos. Ensin turbaanipäinen mies käy keskustelemassa turvallisuusjoukkojen kanssa, sitten täysin hunnutettu nainen poistuu rakennuksesta.
Moskeijan ja siihen kuuluvien koulujen oppilaat ja opettajat asioivat usein kulman takana olevassa vilkkaassa basaarissa. Siellä työskentelevät ihmiset taas käyvät usein kuuntelemassa Punaisen moskeijan saarnoja.
Näin tekee myös hedelmiä myyvä viisikymppinen Ghulam Nabi. Hän on tyytyväinen siihen, että Taliban otti vallan naapurimaassa.
- Se mitä Intia halusi, ei tapahtunut. Intialla oli kaikista eniten konsulaatteja Afganistanissa, hän sanoo ja huitoo kuumuudessa pörrääviä kärpäsiä ympäriltään.
- Pakistanissa tapahtuneet terroristi-iskut tehtiin sieltä, Intia oli kaiken takana, Nabi väittää.
- Taliban teki hyvän päätöksen ja koko Pakistanin kansa on tyytyväinen. Niin minäkin, Nabi sanoo.
Aivan Nabia vastapäätä työskentelee neljä vuosikymmentä Pakistanissa asunut afganistanilainen pakolainen, nöyrän oloinen parrakas Ghulam Sakhi, 55. Hän myy perinteistä afganistanilaista riisiruokaa, eli Qabuli Pulauta.
Sakhi kuuluu turkmeenivähemmistöön ja on kotoisin pohjoisesta Mazar-e-Sharifin kaupungista, missä Talibania on perinteisesti vastustettu. Sakhi ei ole yhtä vakuuttunut Talibanista kuin Nabi.
- Kai hekin ovat hyviä, olen ollut täällä, niin en tiedä millaisia he ovat todellisuudessa, hän sanoo.
Sakhi kuitenkin toivoo Talibanin valtaantulon tuovan rauhan Afganistaniin.
Monet pakistanilaiset peilaavat Afganistanin tapahtumia Intian ja Pakistanin vihamielisyyksien läpi. Afganistanissa Hamid Karzain ja Ashraf Ghanin hallinnot olivat läheisissä väleissä Pakistanin arkkivihollisen kanssa. Pakistan pelkäsi läntisen naapurimaan luisuvan täysin Intian vaikutusvallan piiriin.
Taliban sen sijaan oli hyvissä väleissä Pakistaniin.
Silti suurin osa pakistanilaisista ei haluaisi maahansa Taliban-hallintoa. Ääriuskonnollisilla ryhmillä on vaaleissa ollut vain vähän kannatusta.
Nabi ja muut Punaisen moskeijan ympäristössä työskentelevät edustavat siis vähemmistön mielipidettä.
- Me haluamme, että maassamme olisivat islamilaiset lait voimassa. Epäsiveellisyyden täytyy loppua. Internetissä nähtävän joka puolella kuljeskelun ja seurustelun on loputtava Pakistanissa. Naisetkin tulevat tänne ilman huiveja, koko basaari tietää siitä, Nabi sanoo.
Ympärillä olevat ihmiset alkavat taputtaa Nabin puheille. Joku taas yrittää toppuutella häntä.
Aivan Nabin viereisestä kaupasta kaikuu pakistanilaista pop-musiikkia. Taliban ei hyväksy musiikin kuuntelemista. Mitä mieltä Nabi on tästä?
- No antaa heidän laittaa musiikki pois päältä! hän huudahtaa.
Pakistanin koulutetun eliitin ja tavallisen kansan mielipiteiden välillä on suuri kuilu.
- Ainoa syy, miksi tavalliset ihmiset tukevat Talibania täällä, on islam, sanoo Javed Siddiq, 40 vuotta urdunkielisessä mediassa työskennellyt journalisti ja analyytikko.
- He ajattelevat, että talibanit ovat voittaneet kaksi maailman mahtia, ensin Neuvostoliiton ja sitten Yhdysvallat.
Pakistan olikin mukana Yhdysvaltojen ja Saudi Arabian kanssa kylmän sodan aikaan tukemassa Afganistanin uskonsotureita, joista myöhemmin muodostui Taliban 90-luvun lopulla. Pakistan oli yksi ainoista maista, joka tunnusti Taliban-hallinnon.
Jo vuonna 1995 sisällissodan keskellä Yhdysvallat pyysi Pakistania yrittämään neuvottelemaan rauhan eri uskonsotureiden ryhmien välille.
Siddiq pääsi tällöin vierailemaan Afganistanin Kandaharissa ja tapasi Talibanin silloisen johtohahmon, yksisilmäisen Mullah Omarin, joka myöhemmin kuoli vuonna 2013.
- Yksi meidän kameramiehistämme yritti ottaa hänestä valokuvaa. Hän istui aivan vieressäni lounaalla. Mutta Mullah Omarin turvamiehet kielsivät tämän. Heidän islamin tulkintansa mukaan myös kuvien ottaminen on haraam, eli kielletty islamissa, Siddiq muistelee.
- Aikaisemmin hän oli taistellut neuvostojoukkoja vastaan Afganistanissa, joten hän oli kovan linjan mies. Hän ei halunnut tinkiä mistään, eikä hän osoittanut minkäänlaista joustavuutta.
Nyt Pakistan on jälleen yrittänyt saada aikaan sopimusta Talibanin ja muiden ryhmien välille Afganistaniin.
Silti varsinkin Ashraf Ghanin hallitus usein syytti naapurimaata Talibanin käyttämisestä Afganistania vastaan.
Journalisti Siddiq ei kuitenkaan usko, että Talibania olisi tuettu sotilaallisesti tai rahallisesti Pakistanista.
- Ei, Pakistan ei anna heille sotilaallista tukea. Pakistan on hyvin tietoinen siitä, että jos se alkaa tukemaan Talibania sotilaallisesti, sillä olisi hyvin negatiivisia seurauksia maalle.
Kun Pakistanin valtio ilmaisi tukensa Yhdysvaltojen terrorismin vastaiselle sodalle vuonna 2001, useat ääriuskonnolliset ryhmät alkoivat hyökätä armeijaa ja hallitusta vastaan joko sanoin tai teoin.
Näin myös syntyi Tehreek-e-Taliban Pakistan (TTP), eli Afganistanin Talibanista erillinen Pakistanin Taliban, joka aloitti veristen hyökkäysten sarjan maassa vuonna 2007.
Viime vuosien aikana terrorismi on kuitenkin saatu lähes tukahdutettua Pakistanissa. Jotkut pelkäävät nyt, että Afganistanin Talibanin valtaantulo saattaa jälleen rohkaista Pakistanin ääriryhmiä.
Siddiq ei kuitenkaan täysin usko tähän.
Maa joutui vaikeaan asemaan amerikkalaisten politiikan muututtua äärijärjestöjä kohtaan kylmän sodan jälkeen.
- [Pakistan] antoi heille lentotukikohdat ja maareitit sotakalustojen lähettämiseen Afganistaniin Talibania vastaan taistelua varten, hän sanoo.
- Mutta yleisesti ottaen suhde Talibanin ja Pakistanin välillä on ollut hyvä ja Taliban luottaa Pakistaniin.
Nyt kun länsivallat lähtevät Afganistanista, Siddiq uskoo terrorismin uhan olevan ohi Pakistanille. Ääriryhmät eivät voi enää syyttää maata amerikkalaisten auttamisesta. Armeija myös vartioi tarkasti Afganistanin vastaista rajaa, jonka toisella puolella Pakistanin Talibanin taistelijat ovat piileskelleet.
Silti Punaisen moskeijan kaltaisten tekijöiden vaikutusta ei kannata aliarvioida.
- Punaisessa moskeijassa tuettiin Afganistanin jihadia innokkaasti. Nyt kun Taliban on palannut, he ajattelevat, että Taliban on voittanut Yhdysvallat, Naton ja lännen, Siddiq sanoo.
- He ovat hyvin onnellisia ja luultavasti he tulevat tukemaan Talibania täysin Pakistanissa, jos ei aseellisesti niin aatteellisesti, hän jatkaa.
Lue lisää: Talibanin 21-vuotias taistelija Hamza valvoo nyt Pakistanin rajaa - Yle kävi Torkhamin rajanylityspisteellä, jossa liehuu Talibanin valkoinen lippu "Taliban voi antaa meille kunniallisen elämän" - Pakistanissa pakolaisleirillä asuva afganistanilainen suurperheen isä aikoo palata kotiin Pakistanissa asuvia afganistanilaisia palaa nyt kotimaahansa - "Täällä on paljon Talibania tukevia pakolaisia", kertoo Ylen toimittaja Maija Liuhto Islamabadista Yle vieraili pakolaisleirillä Pakistanissa: Nuoret unelmoivat rauhasta, vaikka Talibanin valloitukset syventävät Afganistanin sotaa