HS-analyysi

EU-myönteiset ovat voitolla, kirjoittaa eurovaaleja Suomessa seuraava saksalaistoimittaja

Sascha Gorhau

Eurovaaleissa on jo käynnissä ennakkoäänestys. Jos vaalit noudattavat ennakkoon tehtyjä mielipidekyselyitä, kansallismieliset populistipuolueet saavat EU-parlamenttiin vahvan kannatuksen.

Ranskassa Kansallisen rintaman odotetaan voittavan eurovaalit. Hollannissa Geert Wildersin luotsaama Vapauspuolue kerää ennakkoarvioiden mukaan 15 prosentin äänisaaliin. Vankka suosio on myös Itävallan vapauspuolueella FPÖ:llä.

Onko Eurooppa siis siirtymässä kohti äärioikeistolaista politiikkaa?

Huoleen ei näyttäisi olevan syytä. EU-maiden oikeistolaisten liikkeiden merkitystä on yliarvioitu, sanoo hollantilainen politiikan tutkija Cas Mudde, joka työskentelee Yhdysvalloissa Georgian yliopistossa.

Kansallismielisen populismin vahvistumista povaavissa ennusteissa on tehty Mudden mukaan neljä virhettä. Ensinnäkin oikeistopuolueille on luvassa EU-vaaleissa kaikkiaan vain muutama uusi paikka. Lisäksi EU-myönteiset puolueet säilyttävät parlamentissa vahvan enemmistönsä.

Kolmanneksi on hyvin epätodennäköistä, että EU-kriitikot kykenisivät europarlamentissa tiiviiseen yhteistyöhön. Mudde kumoaa myös väitteen, että Euroopan yhdentymiseen kriittisesti suhtautuvien kasvava joukko vahvistaisi oikeistosiiven äänisaalista.

EU-kriittisten voimien kannatuksella on silti vaikutusta. Vaikka se ei johtaisikaan europarlamentissa merkittävään poliittiseen valtaan, sillä on painoarvoa kansallisissa keskusteluissa. EU-kriittiset puolueet voivatkin nakertaa perinteisten puolueiden asemaa kansan poliittisen tahdon tulkkina, arvioi tutkija Werner Bauer Itävallan politiikantutkimuksen laitoksesta.

On kuitenkin muistettava, että kansallismieliset puolueet ja liikkeet eivät ole mikään yhdenmukainen joukko vaan niiden välillä on suuria eroja.

Merkittävin erottava tekijä on rasismi. Esimerkiksi Kreikan Kultainen aamunkoitto esiintyy avoimen muukalaisvihamielisesti. Latviassa toimii äärioikeistolainen Kansallinen liittouma, joka osallistuu Riiassa vuosittaiseen SS-veteraanien marssiin.

Latvialaispuolueen kanssa samanhenkinen on Unkarissa vaikuttava Jobbik. Viimeksi käydyissä parlamenttivaaleissa Unkarin äärilinjan nationalistit saivat 20,5 prosenttia äänistä vastustamalla aggressiivisesti romaneja ja romanialaisia.

Pehmeämpää linjaa edustavat populistipuolueet määrittelevät itsensä ensisijaisesti EU:n vastustajiksi. Brysselin ylivaltaa vastaan taistelee erityisesti brittiläinen, Nigel Faragen johtama Ukip. Farage tähtää EU-vastaisen parlamenttiryhmän perustamiseen.

Perussuomalaiset haluavat pitää puolueena selvän välimatkan Unkarin ja Ranskan äärioikeistolaisiin ryhmiin.

Samoilla linjoilla on Saksan AfD (Alternativ für Deutschland). Molemmilla puolueilla on populistipuolueita yleisesti vaivaava ongelma: ne kyllä kritisoivat mutteivät esitä vaihtoehtoja. Näiden puolueiden äänestäjät haluavat valinnallaan myös protestoida.

Suurin osa EU-vaaleissa äänestävistä kansalaisista kannattaa kuitenkin sekä EU:ta että euroa. Suomessa perussuomalaisten äänisaalis voi olla eurovaaleissa noin 15 prosenttia, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Se tarkoittaa, että 85 prosenttia kansasta ei kannata puolueen arvoja.

Ukrainan tapahtumat saattavat kasvattaa yhtenäistä Eurooppaa kannattavien joukkoa, sillä tilanne osoittaa, että Venäjälle tarvitaan vahva vastavoima.

Kirjoittaja on saksalainen vapaa toimittaja, joka osallistuu Helsingin Sanomissa IJP-järjestön toimittajavaihto-ohjelmaan.