Pakistan on rakentanut yli 2 600 kilometriä suoja-aitaa Afghanistanin vastaiselle rajalle. Aita ei ole vielä täysin valmis, mutta toimittaja Maija Liuhto selvitti raja-seudulla, miten aita on vaikuttanut terroristien toimintaan ja ihmisten elämään.
KHYBERIN SOLA, PAKISTAN Hindukushin vuoret nousevat uhkaavana seinämänä vastaan Khyberin solassa kiemurtelevan tien molemmin puolin. Olemme juuri ohittaneet Khyberin portin, ja nyt suomalaisen toimittajan ja pakistanilaisen kuvaajan kännykkäsignaalit häviävät. Edellämme ajavassa autossa Pakistanin armeijan sotilas tähtää kiväärillään edessä kulkevaa liikennettä.
Olemme matkalla Afganistanin rajalle läpi Khyberin solan, joka kuuluu Pakistanin heimoalueisiin. Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama nimitti aikoinaan näitä seutuja maailman vaarallisimmiksi.
Vielä muutama vuosi sitten alueita pidettiin Pakistanin villinä läntenä, sillä siellä eivät päteneet muun maan lait. Näillä pataanivähemmistön asuttamilla syrjäseuduilla piileskeli terroristeja.
Jostain täältä myös Osama bin Laden pääsi livahtamaan Afganistanista rajan yli Pakistanin puolelle Abbottabadin kaupunkiin, missä Yhdysvaltain joukot surmasivat hänet kymmenen vuotta sitten.
Ilman armeijan saattuetta tänne ei ole vieläkään ulkomaalaisilla toimittajilla asiaa, vaikka väkivalta on viime vuosina vähentynyt merkittävästi.
Terrorismista ei nyt muistuta muu kuin armeijan aseet. Karussa hiekanvärisessä vuoristomaisemassa kukkivat vaaleanpunaiset kirsikkapuut, ja kuivuneen joen yli rakennetun sillan alla miehet loikoilevat perinteisellä köysistä punotulla charpai-sängyllä.
Tie kapenee ja muuttuu kuoppaiseksi, mutta armeija jatkaa kovalla vauhdilla ylös vuoristoon kiemurtelevaa tietä. Täällä ei uskalleta hidastaa.
Silti rajalle saavuttaessa armeija kertoo, että terroristien toiminta on melkein tukahdutettu heimoalueilta sotilasoperaatioiden ja rajalle rakennetun aidan avulla.
Torkhamin tarkkailupisteellä on helppo uskoa armeijaa; täällä ei ole ketään. Alhaalla aukeaa vuorien ympäröivä laakso, joka kuuluu Afganistanin levottomaan Nangarharin maakuntaan. Tuuli kantaa Afganistanin puolelta leikkivien lasten ääniä, ja pian lähellä siintävästä moskeijasta kajahtaa ilmoille keskipäivän rukouskutsu.
- Täältä on helppo tarkkailla. Jos terroristit yrittävät lähestyä, näemme heidät jo kilometrien päästä, prikaatinkomentaja Imad Ud Din kertoo.
Aidan rakentaminen on ollut valtava projektiVaikeaan maastoon on yli 2 600 kilometrin matkalle rakennettu aidan lisäksi tarkkailupisteitä ja asennettu valvontakameroita. Koko matkalle mahtuu sekä lumihuippuisia vuoria että autioita aavikoita.
Joissain paikoin maasto on niin hankalaa, että rakennusmateriaaleja pystyttiin kuljettamaan vain muulien selässä. Nyt rajasta enää 10 prosenttia on ilman aitaa, suurin osa tästä etelässä Balochistanin maakunnassa.
- Aidan tarkoitus on katkaista terroristien rahalliset ja logistiset kytkökset rajan takaa, Ud Din selittää.
- Se on suurin osoitus Pakistanin sitoutumisesta terrorismin kitkemiseen. Ja vaikutus on ollut valtava. Vuonna 2013 oli 90 suuren vaikutuksen hyökkäystä ja nyt ne ovat vähentyneet vain kolmeen vuonna 2021.
Suuren vaikutuksen hyökkäyksillä hän viittaa iskuihin, joissa on paljon kuolonuhreja.
Turvallisuustilanne on Pakistanissa selvästi parantunut sen jälkeen, kun maa aloitti suuret sotilasoperaatiot Pakistanin Talebania eli Tehreek-e-Taleban Pakistania (TTP) vastaan vuonna 2014.
TTP perustettiin vuonna 2007 heimoalueilla, ja se on Afganistanin Talebanista erillinen järjestö. Se hyökkää Pakistanin armeijaa ja valtiota vastaan, sillä maa liittoutui Yhdysvaltain puolelle terrorismin vastaisessa sodassa.
- Terroristien tärkeä taktiikka on se, että he iskevät ja pakenevat, prikaatinkomentaja selittää.
- Jos raja vuotaa, se antaa terroristeille ihanteellisen ympäristön toimia Pakistanin sisällä ja sitten hävitä rajan taakse. Ja meillä ei ollut fyysistä estettä täällä.
Afganistan on vastustanut raja-aitaaAidan rakentaminen on kuitenkin ollut täysin Pakistanin oma projekti. Afganistan ei ole siihen osallistunut.
Maiden välillä on ollut paljon kiistoja raja-aidan tarkasta paikasta. Vielä puoli vuotta sitten Torkhamin rajalla aitaa rakentaneet sotilaat joutuivat Afganistanin joukkojen tulittamiksi.
Afganistanin puolelta myös terroristit hyökkäävät säännöllisesti aitaa rakentavia sotilaita vastaan. Viimeksi 5. toukokuuta neljä Pakistanin sotilasta kuoli hyökkäyksessä Balochistanin maakunnassa.
Afganistan ei hyväksy brittivallan aikana piirrettyä kansainvälistä rajaa, ja maan pataaninationalistit haaveilevat Pakistanin heimoalueiden liittämisestä Afganistaniin.
Aitaa vastustetaan Afganistanissa myös siksi, että näillä alueilla asuvilla pataaniheimoilla on sukulaissuhteita molemmin puolin rajaa. Ennen aidan rakentamista paikalliset liikkuivat jatkuvasti rajan molemmin puolin.
Heimon vanhimpien mukaan avoin raja oli ongelmaPakistanin armeija on järjestänyt tapaamisen heimon vanhimpien kanssa Landi Kotalin kaupunkiin, jotta saamme kuulla heidän mielipiteitään aidasta. Itsenäisesti emme kuitenkaan saa haastatella heimon edustajia.
Joukko turbaaneihin ja perinteisiin tunikamaisiin halwaar kameez -asuihin sonnustautuneita miehiä on jo paikalla odottamassa. He istuvat ringissä puutarhatuoleissa varuskunnan pihalla. Taustalla käyskentelee valtavia kalkkunoita.
Naisia ei ole paikalla. Heimoalueet ovat tunnettuja äärivanhoillisista asenteista.
Tänne kutsutut miehet eivät kritisoi armeijaa. Väkivaltaisimpina vuosina armeijamyönteisyydestä sai usein maksaa kalliin hinnan, kuten monet heimon vanhimmista kertovat.
- Meitä uhkailtiin aina. Kerran taloni eteen oli asennettu pommi. Hälytin turvallisuusjoukot paikalle ja he purkivat sen, Malik Khalid Khan Afridi kertoo.
- Toisen kerran pommi oli laitettu apteekkiini Landi Kotalin basaariin kaksi päivää ennen Eidiä, muslimien paastojuhlaa.
Avoin raja oli heimon vanhimpien mukaan suuri ongelma.
- Kerran toiselta puolelta rajaa tuli miehiä tänne, ja he räjäyttivät autopommin Landi Kotalin basaarissa. Räjähdyksessä kuoli seitsemän tai kahdeksan alueemme asukasta, kertoo Muhammad Masal Khan, toinen heimon vanhimmista.
Tällaista tapahtui ennen usein, mutta nyt vanhimmat painottavat, että he ovat tyytyväisiä tilanteeseen.
Aita on hankaloittanut sukulaisten tapaamistaTajuddin Shinwari kuitenkin myöntää, että aita on hankaloittanut sukulaissuhteita.
- Afganistanin puolella olevia sukulaisiamme ei enää ole niin helppo tavata, hän sanoo.
Shinwari kertoo, että heimon jäsenet pystyivät ennen menemään rajan yli mistä hyvänsä ilman papereita. Nyt siihen vaaditaan henkilöllisyystodistus ja virallinen ylityspaikka. Pelkkä henkilöllisyystodistus on vain Khyberin alueen asukkaille sallittu etuoikeus, muilta vaaditaan passi ja viisumi.
Institute of Strategic Studies Islamabad -nimisen itsenäisen tutkimuslaitoksen Afganistanin, Lähi-idän ja Afrikan osaston johtaja Amina Khan painottaa, että Pakistan ei halua pysäyttää rajan yli tapahtuvaa liikettä - se haluaa vain hallinnoida ja säännellä sitä.
- Tämä on tehty vain laittoman liikkumisen estämiseksi, Khan sanoo.
Armeijaa on syytetty ihmisoikeuksien rikkomisestaVaikka turvallisuustilanteen parantuminen on koettu myönteisenä kehityksenä, heimoalueiden asukkaat ovat myös syyttäneet armeijaa ihmisoikeuksien rikkomisesta sotilasoperaatioiden yhteydessä.
Afganistan on ilmaissut tukea armeijaa arvostelevalle Pashtun Tahaffuz Movement (PTM) -protestiliikkeelle. Silti suurin osa Pakistanin pataaneista ei halua liittyä Afganistaniin.
- Tällaisia vaatimuksia on esitetty Afganistanin puolelta jo aikojen alusta, Amina Khan sanoo.
- Ei ole epäilystäkään, etteikö tiettyjen ryhmien ja elementtien joukossa meidänkin puolellamme rajaa olisi ollut jonkin verran tukea [tälle ajatukselle], mutta viime aikoina se on täysin kuivunut kasaan.
Toisin kuin Afganistanissa, Pakistanissa raja-aidan rakentamista ei ole juurikaan vastustettu. Edes PTM-liike ei ole nostanut aihetta esiin.
Basaarissa matkalla pois Landi Kotalista näkyy silti muutamia punaisia niin sanottuja Pashteen-hattuja, jotka kuvastavat tukea PTM-liikkeen johtajalle Manzoor Pashteenille.
Pian ohitamme taas Khyberin portin ja kännykkäsignaalit palaavat. Olemme poistuneet turvallisesti heimoalueilta.
Mitä ajattelet Pakistanin tilanteesta ja toimista terroristeja vastaan? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 8.6. kello 23:een asti.
Lue myös:
Osama bin Ladenin kuolemasta kymmenen vuotta: Al-Qaida on yhä uhka länsimaille, vaikka se on keskittynyt viime vuosina iskuihin konfliktimaissa Nato-maat alkavat vetää sotilaitaan Afganistanista - Tilastot kertovat 20 vuotta kestäneen sodan inhimillisen hinnan Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista lähenee - amerikkalaisille uhkaa käydä kuten venäläisille ja briteille ennen heitä