Pakistanin poliittiset puolueet järjestivät perjantaina mielenosoituksia Islamabadissa ja muualla maassa vastustaakseen Intian päätöstä poistaa muslimienemmistöisen Kashmirin autonominen asema.
Kashmir on hiertänyt kahden ydinasevaltion välejä jo vuodesta 1947, ja Intian viimeisin siirto on otettu Pakistanissa tyrmistyneinä vastaan. Intian lähettilään on käsketty poistua maasta, Pakistanin lähettiläs on kutsuttu Intiasta kotiin ja maiden välinen kauppa keskeytetty.
Torstaina Pakistanin pääministeri Imran Khan varoitti, että Intian päätös voi ajaa maat sotaan.
Intia ja Pakistan ovat sotineet Kashmirista kaksi täysimittaista sotaa ja ottaneet useasti yhteen aiheesta sen jälkeen, kun Brittiläisestä Intiasta syntyi kaksi itsenäistä valtiota, hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen Pakistan.
Pakistan olisi halunnut koko Kashmirin alueen itselleen, mutta nyt sen puolelle jää vain osia siitä eli Gilgit-Baltistanin sekä Azad Kashmirin alueet. Myös Kiina vaatii osaa Intian hallinnoimasta Kashmirista itselleen.
Tilanne maiden välillä kärjistyi viimeksi helmikuussa, kun Intia syytti Pakistania osallisuudesta Pulwamassa tapahtuneeseen terroristi-iskuun, josta otti vastuun pakistanilainen terroristiryhmä Jaish-e-Mohammed.
Intian armeija väitti pommittaneensa madrasaa eli oppilaitosta Pakistanin puolella Balakotissa, ja Pakistan ampui intialaisen hävittäjän alas omalla puolellaan rajaa. Koneen pilotti otettiin vangiksi, ja selkkaus päättyi lopulta, kun Pakistan päätti vapauttaa tämän.
Pakistanin vaikutusvaltaisen armeijan tiedottaja, kenraali Asif Ghafoor sanoi perjantaina Twitterissä, että Pakistan vastaisi Intian mahdollisiin toimiin vielä voimakkaammin kuin helmikuussa.
Pääministeri Imran Khan tapasi Donald Trumpin Washingtonissa viime kuussa. Trump väitti Intian pääministerin Narendra Modin pyytäneen häntä sovittelemaan Kashmirin kiistaa maiden välillä, johon hän sanoi olevansa valmis.
Pakistanin parlamentissa hyväksyttiin keskiviikkona ilman soraääniä päätös, joka tuomitsi Intian "yksipuolisen siirron".
Tästä syystä Pak Institute for Peace Studiesien johtaja Muhammad Amir Rana ei pidä mahdollisena, että Pakistan tekisi samanlaista päätöstä Gilgit-Baltistanista tai Azad Kashmirista.
"YK:n mukaan Kashmir on kahden valtion välinen kiista, eikä siihen voi olla yksipuolisia ratkaisuja", Rana sanoo.
Maiden välisissä kiistoissa kuitenkin usein unohtuvat kashmirilaiset itse.
Oppositiopuolue Pakistan Muslim League-Nawazin johtaja ja vangitun entisen pääministeri Nawaz Sharifin veli Shehbaz Sharif kuitenkin väläytti Yhdysvaltojen ja Afganistanin välillä meneillään olevien rauhanneuvotteluiden hankaloittamista parlamentissa torstaina. Pakistanilla on historiallisesti ollut paljon vaikutusvaltaa Talebaniin, ja mahdollista rauhansopimusta odotetaan jo ensi viikolla.
Ranan mielestä nyt olisikin hyvä hetki pyytää tukea Yhdysvalloilta.
"Pakistan on hyvässä asemassa nyt Afganistanin neuvotteluiden vuoksi", hän sanoo.
"Diplomatia ei toimi vain yhteen suuntaan. Jos Pakistan on luvannut tehdä jotain Afganistanin rauhan eteen, niin Pakistan myös ansaitsee hyvän vastauksen Yhdysvalloilta."
Maiden välisissä kiistoissa kuitenkin usein unohtuvat kashmirilaiset itse.
Jammun ja Kashmirin osavaltiossa on jo kauan taisteltu Intian hallintoa vastaan. Monet kashmirilaiset eivät halua kuulua Intiaan ja vaativat itsenäisyyttä tai Pakistaniin liittymistä.
Intian puoleinen Kashmir on maailman militarisoiduin alue. Ihmisoikeusjärjestöt ja YK syyttävät Intiaa vakavista ihmisoikeusloukkauksista osavaltiossa.
Armeija käyttää YK:n heinäkuussa julkaiseman raportin mukaan usein liiallista väkivaltaa mielenosoittajia kohtaan. Esimerkiksi heinäkuussa 2016 alkaneissa protesteissa armeija sokeutti mielenosoittajia ampumalla heitä pään alueelle paineilma-aseilla. YK on myös vaatinut väitettyjen joukkohautojen tutkimista Intian puoleisessa Kashmirissa.
Intia taas syyttää Pakistania Kashmirin terroristiryhmien tukemisesta ja kouluttamisesta.
Pakistan on aina vaatinut YK:n päätöslauselmien toimeenpanoa Kashmirissa. Näistä keskeisin on kashmirilaisten kansanäänestys omasta kohtalostaan. Tätä ei kuitenkaan koskaan ole tapahtunut, sillä Intia pitää kashmirilaisten osallistumista kansallisiin vaaleihin riittävänä.
Sotaan Pakistan tuskin on lähtemässä.
Intia ei myöskään koskaan ole pitänyt Kashmiria kiisteltynä alueena vaan kiinteänä osana maata. Nyt vallassa olevan hindunationalistisen Bharatiya Janata Partyn (BJP) entistä kovemmat asenteet eivät ole yllätys, sillä Kashmirin autonomian poistaminen on jo kauan ollut puolueen agendassa.
Mitä sitten seuraavaksi on odotettavissa?
"Näemme vasta sitten, kun kommunikaatiokielto nostetaan Kashmirissa. Sitten saamme tietää, mikä kashmirilaisten oma reaktio on ollut", Rana sanoo.
Sotaan Pakistan tuskin on lähtemässä.
Pakistanilaiset itse ovat melko yksimielisiä Kashmirin tilanteesta, ja vain pienet fundamentalistipuolueet ja ryhmät ovat äärimmäisten ratkaisujen, kuten sodan, kannalla.
Nasir Hussain, 32, myi perjantai-iltapäivällä Islamabadin keskustassa monsuunisateista huolimatta Pakistanin lippuja lähestyvää itsenäisyyspäivää varten.
"Intia ei tee oikein. Kashmirilaiset ovat meidän muslimiveljiä. Siksi heillä on oikeus vapauteen. Heidät pitäisi vapauttaa", hän sanoi.
Hussain oli tyytyväinen hallituksen vastaukseen.
"Pakistanin pitäisi tehdä niin paljon Kashmirin eteen kuin vain on mahdollista. En tarkoita sotaa. Pakistan haluaa rauhaa."
Talha Sultan, 21, työskentelee myyjänä Islamabadin hienostoalueella retkeilyvarusteita myyvässä kaupassa. Hänen mielestään Intian päätöksessä on kyse uskonnosta.
"He sotivat islamia vastaan", Sultan sanoo viitaten Intiaa hallitsevaan hindunationalistiseen BJP-puolueeseen.
"Hindut tappavat muslimeja ja muslimit ovat vähemmistö."
Sultan toivoo YK:n ratkaisevan asian.
"Jos Intia haluaa Kashmirin, niin heidän pitäisi antaa heille kunnon mahdollisuuksia ja antaa heidän harjoittaa uskontoaan. Jos näin ei tapahdu, niin antakaa Kashmir Pakistanille."
Muhammad Anwar, 38, pitää kukkakauppaa Islamabadin keskustassa.
"Kashmirilaiset ovat sorrettuja. Intia sortaa heitä todella pahasti", hän sanoo.
"Jos haluaa taistella jonkun kanssa, niin pitäisi taistella toisen voimakkaan maan kanssa. Kuka hyvänsä voi käyttää voimaa heikkoja ihmisiä kohtaan."
Anwar ei kuitenkaan sulkisi sotilaallista vastausta täysin pois.
"Pakistanin pitäisi neuvotella asiasta. Jos Intia ei suostu siihen, niin sitten heille pitää antaa takaisin samalla mitalla."
19-vuotias Zainab Khan on Islamabadissa lomalla yliopisto-opinnoistaan Yhdysvalloista. Hän oli tullut ostamaan kukkia kaverinsa syntymäpäiviä varten.
"Kashmirin tilanne on aika kamala. On surullista, että monet intialaiset tukevat tätä [päätöstä] ja pitävät sitä hyvänä asiana. Mutta ei se ole. Se on todella epäreilua kashmirilaisia kohtaan."
Khan ei silti ollut sotilaallisen vastauksen puolella. "Ei, en ollenkaan."
Sehrish Sultan, 23-vuotias kotiäiti pitää myös Intian toimia Kashmirissa ihmisyydenvastaisina.
"Uskon, että Imran Khan tulee ratkaisemaan tämän asian helposti, sillä hän ei ole rahan perässä ja hän ei voi kestää nähdä, mitä Kashmirissa tapahtuu", hän sanoo.
"Olen todella tyytyväinen, että Intian lähettilään on pyydetty lähteä Pakistanista."
Hänen mukaansa vielä enemmän tulisi kuitenkin tehdä.
"Kashmirilaiset ovat viattomia, he eivät ole osapuolina sodassa, mutta silti heidän täytyy kohdata kaikki tämä."
Myöskään Sultan ei halunnut Kashmirista välttämättä Pakistanin osaa.
"Se riippuu siitä, mitä kashmirilaiset itse haluavat."