Kabul/Islamabad
Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa on viime viikot ollut vain yksi puheenaihe: Yhdysvaltojen ja ääri-islamistisen Taleban-järjestön rauhansopimus on lähempänä kuin kertaakaan 18 vuotta kestäneen sodan aikana.
Talebanin ja Yhdysvaltojen edustajat pääsivät tammikuun lopussa Qatarissa yhteisymmärrykseen mahdollisen sopimuksen raameista. Se on luonut pelonsekaista toivoa kabulilaisissa - rauha helpottaisi elämää, mutta huolena on etenkin Talebanin suhtautuminen naisiin ja demokratiaan, jos se pääsisi sovun myötä mukaan maan hallintoon.
Taleban hallitsi suurinta osaa Afganistanista vuosina 1996-2001, kunnes Yhdysvallat suisti sen vallasta. Kabulilainen opettaja Sohaila, 40, muistaa hyvin naisten aseman tuona aikana.
"Elimme kuin eläimet, emme kuin ihmiset. Meillä ei ollut itsenäisyyttä, emme voineet lähteä kotoa emmekä käydä töissä."
Erityisen kipeän muiston Sohaila sai oltuaan kolmannella kuulla raskaana ja kipeänä matkalla sairaalaan.
"Nostin burkan kasvoiltani, sillä halusin saada paremmin henkeä. Talebanit tulivat ja löivät minua päähän, tarttuivat minua jaloista, vaikka kerroin heille, etten voinut hyvin ja minun piti ottaa burka pois. En voi ikinä unohtaa sitä hetkeä."
Sohaila sanoo, että Taleban vastustaa kouluja, vapautta ja naisia eikä tule muuttamaan kantojaan.
"Älkää antako Talebanin palata. Me emme halua heitä. Toivon, että rauhanneuvottelut eivät onnistu."
Samoin ajattelee Zohra, 44, joka työskentelee kauneussalongissa.
"Jos he palaavat, kauneussalonkeja ei enää ole, enkä voi jatkaa työtäni."
Zohrakaan ei usko, että Taleban olisi nykyaikaistanut näkemyksiään.
"Miksi he sitten taistelevat? Miksi he pommittavat meitä?"
Yhdysvaltojen ja Talebanin edustajat tapaavat Qatarissa jälleen tällä viikolla.
Taleban on kieltäytynyt neuvottelemasta suoraan Afganistanin hallituksen kanssa, sillä se pitää hallitusta Yhdysvaltojen kätyrinä. Taleban vaatii Yhdysvaltoja vetämään ensin joukkonsa maasta. Yhdysvallat taas vaatii Talebanilta, että se lakkaa suojelemasta terroristeja kuten Osama bin Ladenia ja al-Qaidaa takavuosina.
Aiemmin helmikuussa Moskovassa Talebania tapasivat Afganistanin oppositio ja entinen presidentti Hamid Karzai. Se raivostutti istuvan presidentin Ashraf Ghanin.
Myös suuri osa kansalaisista tuntee jääneensä vaille sananvaltaa. Talebania vastustavat varsinkin kaupunkilaiset ja naisten ohella nuoret, vaikka he eivät muista äärijärjestön valtaa.
"He pakottaisivat naiset pitämään burkaa, he eivät antaisi meidän opiskella. Minä en voisi työskennellä täällä enää", sanoo kabulilaisen kahvilan 18-vuotias tarjoilija, joka ei halua edes etunimeään julkisuuteen.
Vaikka Talebanin valtakaudesta on kauan, kaikki eivät vieläkään ole tottuneet näkemään naisia töissä. Fatima, 26, on pitänyt kolme vuotta taidegalleriaa Kabulissa.
"Joskus ihmiset ovat iloisia nähdessään minut, mutta jotkut katsovat oudosti", hän kertoo.
"Talebanin paluu ei estäisi minua. Vaikka he eivät antaisi lupaa, tulisin töihin ja vastustaisin heitä."
Naapurimaa Pakistan on ollut tärkeässä roolissa Talebanin tuomisessa neuvottelupöytään. Yhdysvallat ja Afganistan ovat kauan syyttäneet Pakistania kaksinaamaisuudesta, mutta viime aikoina presidentti Donald Trumpin hallinto vaikuttaa pehmentäneen suhtautumistaan Pakistaniin.
Trump haluaa amerikkalaissotilaat kiireesti ulos Afganistanista - joidenkin mielestä hinnalla millä hyvänsä. Pakistanilaisen politiikan kommentaattorin ja Etelä-Aasian-tutkijan Hussain Nadimin mukaan Yhdysvallat toivoo, että Pakistan siivoaisi sotkun naapurissaan.
"Washingtonissa on kasvava tunne siitä, että jos Afganistanista lähdetään, maa saattaa roihahtaa liekkeihin."
Nadimin mukaan Pakistanilla ei kuitenkaan ole enää vuosiin ollut niin paljon vaikutusvaltaa Talebaniin kuin yleisesti luullaan.
"Pakistan voi vain neuvoa Talebania."
Parturin tuolissa Kabulissa istuu mies, joka ainakin toivoo parasta Talebanista.
"Ehkä he ovat muuttuneet, niin kuin mekin olemme muuttuneet. He eivät ole sama Taleban kuin 20 vuotta sitten", Baseer Shakiri, 28, sanoo.
Shakiri edustaa modernia eliittiä: hänellä on tatuointi ja länsimaiset vaatteet, ja hän pitää partansa lyhyenä, toisin kuin Taleban toivoisi.
Shakiri palasi Kabuliin puoli vuotta sitten Yhdysvalloista, jossa hän suoritti opintonsa. Nyt hän omistaa kahvilan YK:n leirissä. Hän uskoo, että Taleban on yhtä väsynyt taistelemaan kuin hallitus ja Yhdysvallatkin.
"Jos voisin puhua Talebanille, sanoisin, että ollaan ystäviä", hän sanoo.
"Muutokset eivät olisi niin suuria, sillä hallitus ei antaisi heille niin paljon valtaa."
Parturi Ahmad Hussain, 28, kuuntelee ja sutii partavaahtoa Shakirin naamaan. Hän pitää neuvotteluja vain länsimaiden keinona saada sotilaansa pois Afganistanista. Silti hän sanoo kaikkien haluavan rauhaa.
"Mutta ei sellaista rauhaa, että Taleban olisi vallassa. Se tarkoittaisi elämää vankilassa", hän sanoo.
"He vastustavat kulttuuria, muotia, laulamista ja kaikkea, mikä tekee ihmisistä onnellisia."
Hussain kuuluu shiialaiseen hazara-vähemmistöön, jota Taleban-hallinto vainosi. Ääri-islamistien paluu valta-asemaan saattaisi hänen mielestään johtaa uuteen konfliktiin.
"Olisi taas tappamista ja verta."
Kabulissa enemmistön kanta Talebaniin on selvä. Mutta vain puolen tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista alkaa alue, jossa järjestöllä on hyvin paljon kannatusta. Maaseudulla ihmiset eivät ole päässeet nauttimaan kaupunkien viime vuosikymmenten kehityksestä.
Heille Taleban voi hyvinkin olla tervetullut Afganistanin politiikkaan.